Susijumala

Miten päättäisit?

  • Ministerit esittelyssä.
    Ministerit esittelyssä.
  • Hiuksenhieno kansan antama mandaatti gallupissa.
    Hiuksenhieno kansan antama mandaatti gallupissa.
  • Vaalipäivän jännitystä.
    Vaalipäivän jännitystä.
  • Tuottavuus ei ole ongelma.
    Tuottavuus ei ole ongelma.
  • Tulot...
    Tulot...
  • ...ja menot...
    ...ja menot...
  • ...ja talouden kokonaistilanne.
    ...ja talouden kokonaistilanne.

Peliyhteisöpalvelu Steam tarjosi viikonloppuna Democracy 3 -peliä alennuksessa, johon tulin tarrautuneeksi. Päätöstenteko vetoaa aivan samoihin mielikuviin maailmasta kuin vaikkapa Sims 3, mutta vain hieman eri mittakaavassa. Peli ei ole tietääkseni saatavilla suomen kielelle.

Tulisiko kalastuskiintiöt ottaa käyttöön? Pitäisikö maailmanlaajuisessa taantumassa ottaa lentopetrolivero käyttöön ympäristösyistä, vaikka se varmastikin leikkaisi taloutta? Entä eroaisiko valtiovarainministeri, koska hän on henkeen ja vereen kunnon kilipääkapitalisti? Ja vaikuttaisiko ero muihinkin ministereihin kielteisesti "pallinsa säilymisen" huolien myötä? Olisiko sittenkin parempi subventoida rautatielippujen hintoja yksityisautoilun vähentämiseksi? Ehtisikö se vaikuttaa ympäristöön riittävän nopeasti, vai kävisikö kyllästyneet kansalaiset savusumussa äänestämässä vastaehdokasta?

Tällaisten kysymysten edessä saattaa jokin oikea päättäjä olla juuri tänä päivänä.

Pelaaja aloittaa valitsemalla muutamasta suuresta kansakunnasta, jota lähdetään luotsaamaan.

 

Ministeriö antaa voimaa

Pelaajan ministeriössä on 7 ministeriä (kuva 1). Jokainen ministeri tuo pelaajalle poliittista pääomaa 1-5 pistettä, jota sitten voi vuoron aikana käyttää erilaisiin päätöksiin. Vuoro kestää 3 kuukautta. Jotkut päätökset voivat vaatia hyvin paljon pääomaa, ja päätöstä ei saa tehdyksi yhdessä vuorossa. Tällöin on syytä jättää poliittista pääomaa seuraavalle vuorolle.

Päätöksiä voi tehdä kolmella eri tavalla: uuden poliittisen menetelmän käyttöönotto, jo otetun päätöksen muokkaaminen tai koko päätöksen kuoppaaminen. Lisäksi eteen tulee satunnaisesti valintatehtäviä. Näihin ei tarvitse käyttää poliittista pääomaa, mutta päätös on pakollinen. Esimerkki tällaisesta valintatehtävästä on uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen. Kuvauksessa kerrotaan verbaalisesti, mihin päätös saattaa vaikuttaa.

Ministerit myös rajoittavat mielivallan käyttöä. Jokaisella ministerillä on kaksi omaa ryhmää, joita ministeri sympatisoi. Jos ministerinä istuu liberaali maajusseja ihannoiva ministeri, niin  konservatiivista teollisuuspolitiikkaa on syytä välttää - tai ministeri alkaa kertoa, että voisi lähteä.

Ministerien omat erot - tai ministerin erottaminen johtaa hetkellisesti muihin ministereihin kielteisesti. Aina ei välttämättä ole pelaajan mielihaluille "sopivaa" ministeriä laittaa tilalle, joten siinä voi joutua tekemään "omaa ideologiansa" vastaista politiikkaa.

 

"Syökää silakkaa!"

Ihmisryhmät ovat nekin erilaisia. Osa äänestäjistä on useassa ryhmässä. Esimerkiksi keskituloinen voi kuulua myös konservatiiveihin, yksityisyrittäjiin ja vanhempiin. Tällainen äänestäjä on tyytyväinen lapsilisiin, tehokkaaseen rajavalvontaan ja matalaan yhteisöveroon.

Toteutetulla politiikalla voi myös ohjailla väestöryhmien suuruusluokkia, mutta se on hitaampaa. Jos lähes täydellisen uskonnollisessa yhteiskunnassa yhtä-äkkiä vain tekee päätöksen, että oppikirjoissa opetetaan ainoastaan evoluutioteoriaa ja kreationismista ei kerrota mitään, niin ensireaktio on se, että kansa on vihainen. Pidemmän aikavälin seuraus on se, että uskonnollinen ryhmä vähenee.

Yhden ryhmän täydellinen eliminoiminenkin onnistuu, mutta ei toki kaikkien. Ryhmä, jota ei voi "hävittää" on esimerkiksi alaikäisten lasten vanhemmat.

Köyhyyttä voi vähentää. Samalla kun köyhien määrä vähenee niin heitä kohtaan myötäkarvainen politiikka voi jäädä pienemmälle huomiolle. Kun siis leipä loppuu, niin syökööt leivoksia - tai silakkaa.

 

Kaikkia ei voi miellyttää - onneksi ei tarvitsekaan

Pelissä tulee varsin konkreettisesti esille se, ettei kaikkien ryhmien tyytyväisyyspalkkia voi täyttää. Se ei ole kuitenkaan este kohtuullisen ohuelle jatkomandaatille (kuva 2). Esimerkiksi köyhän äänen voi saada muuta kautta, kuten vaikkapa hyvällä ympäristöpolitiikalla.

Realistisuus tuntuu pelin alussa olevan kohdallaan, mutta myöhemmin allekirjoittanutkin sai mielipidemittauksissa nihkeän 99,6 prosentin kannatuksen (joka nousi 99,85 prosenttiin kuvankaappauksen jälkeen). Tämä ei enää oikein tunnu realistiselta. Sarkastisesti voisi sanoa epäilevänsä tätä sen vuoksi, että 0,4 prosentin mielestä joku muu kuin minä olisi parempi pääministeri - eihän se voi olla mahdollista! Cool

Vaalien yhteydessä pelaaja saa "väärällä tavalla" tietää, keneltä ääniä on tullut (kuva 3). Yksityiskohtana kuvasta voisi todeta, että uskonnollisilta ei ääniä tullut - mutta ei heitä ollutkaan (enää) maassani jäljellä! Toinen tärkeä asia on muistaa, että äänestäjiin voi iskeä myös hyvän olon tunne. He eivät vaivaudukaan vaaliuurnille.

Vaaleja ennen tulee muistaa myös viiveet. Jos jokin asia alkaa kantaa hedelmää vasta myöhemmin, mutta haittavaikutukset näkyvät oitis niin asiaa tuskin kannattaa ottaa esityslistalle 3 kuukautta ennen vaaleja. Raadollista, mutta totta.

Valitettavasti vastapuolella ei ole saatavilla omaa ohjelmaa, jota äänestäjät - ja pelaaja - voisi verrata. Peli tyytyy siis vain reagoimaan olosuhteisiin ja ajettuun politiikkaan miettimättä vaihtoehtoja.

 

Hyvät ja huonot olosuhteet

Valitsin britit koelaboratoriokseni. Edessä oli nippu ongelmia. Globaali taantuma veti maan taloutta alas. Ongelmina olivat kodittomuus, katuväkivalta, alkoholin massakäyttö, järjestäytynyt rikollisuus jne.

Jokainen olosuhde aiheuttaa aina jotain. Esimerkiksi korkea rikollisuus vähentää turismia. Heikko turismi taas vähentää taloutta. Moni asia vaikuttaa lähes kaikkeen.

Olosuhteet voivat olla myös hyviä (kuva 4). Ylempi punainen rajapyykki kertoo, milloin olosuhde on astunut voimaan. Jos alempi raja tulee vastaan niin olosuhde katoaa. Huonojen olosuhteiden kohdalla haluaakin alemman rajan tulevan vastaan, mutta kuvan esimerkkitapauksen hyvä olosuhde tuottaa vain hyviä asioita, jotka näkyvät alhaalla oikealla. Se, mikä vaikuttaa tähän esimerkkiolosuhteeseen on tuottavuus. Korkea tuottavuus taas riippuu tehdyistä päätöksistä. Jos siis äitiyslomia pidentää niin tuottavuus putoaa, näin esimerkiksi. Se ei välttämättä vielä riitä eliminoimaan hyvää olosuhdetta, mutta se on askel siihen suuntaan.

 

Kannattaako "vaikeita päätöksiä" pelätä?

Allekirjoittanut joutui "alentumaan" ensimmäisellä vaalikaudella mm. poliisin salakuunteluoikeuksien myöntämiseen. Pikkunäpertely ei johtanut tulokseen, vaan vastassa oli roima vaalitappio. Vasta kolmannella pelikerralla (britit olivat edelleen koelaboratoriona) asiat etenivät toisella tavalla. Kolmannella yrityksellä sain niukan 50,8 prosentin osuuden äänistä (kun nukkuvat jätetään huomiotta).

Siihen auttoi järeät toimet. Koska poliittista pääomaa menee yhtä lailla siihen vähentääkö julkisesta terveydenhuollosta rippeitä, vai saavikaupalla - niin näpertely ei johda tuloksiin. Vaikka äänestäjät olivatkin vähemmän myrtyneitä vain pienellä hionnalla niin taloustaantuma piti huolen siitä, että alijäämä rehotti jatkuvasi, luottoluokitus putoili B-sarjaan ja sitten C-sarjaan. Ja se oli lopulta syy, miksi vaalit eivät tuottaneet tulosta.

Järeillä toimilla tyytyväisyys ensin putosi, mutta ennen vaaleja tehdyt päätökset mm. julkisen palvelun kategoriasta tarjottu nuorisotoiminta vähensi rikollisuutta ja katujengejä. Rikollisuuden häviäminen oli avain menestykseen. Taloutta piti samaan aikaan kuitenkin "sopeuttaa" - mikä on aika muodikas puheenaihe tätä nykyä.

 

Hyvinvointivaltion ongelmia

Talouspuolen päätökset kiehtoivat minua. Kuvissa 5-7 on talouspuolella yhdeltä ajankohdalta valittu tulot, menot ja kokonaistilanne.

Esimerkkitilanteessa tulopuolella on mitättömän tuntuinen roskaruokavero, mutta se oli otettava käyttöön, koska hyvinvoinnin edetessä väki alkoi pulskistua ja ylipainoisuudesta syntyi negatiivinen olosuhde. Se vaikutti terveyteen ja tuottavuuteen negatiivisesti, ja siitä oli siksi päästävä eroon. Totta kai liberaalit ja kapitalistit olivat tuohtuneita, mutta ylipaino-ongelman hävittyä korkeampi tuottavuus ja esimerkiksi pääomaveroasteen leikkaus sai kapitalistitkin katsomaan pientä roskaruokaveroa läpi sormien.

Menopuolella huomioni kiinnittyi koulutus- ja terveydenhuoltomenojen suhteeseen. Myöhemmässä vaiheessa allekirjoittaneelta meni peräti enemmän rahaa koulutukseen kuin terveydenhuoltoon. Sopii mennä katsomaan, miten asiat ovat suhteutettu meidän hyvinvointivaltiossa. Totta kai tulee muistaa se, että peli on peliä - ja tosielämä tosielämää.

Mallit tuntuvat monimutkaisilta, mutta saattavat olla silti hyvin yksinkertaistettuja. Silti niitä voi pitää suuntaa antavina, ja ne tuntuvat loogisilta. Allekirjoittaneen ideologia koulutuksen tärkeydestä tuntui kuitenkin antavan positiivista signaalia myös hyvinvoinnin kannalta.

Muita syntyneitä ongelmia ovat olleet saastuminen ja astmaepidemia. Joidenkin päätöksien viive saattaa olla huono juttu. Esimerkiksi saasteisiin lentopetroliveron käyttöönotto toimi paljon nopeammin kuin biopolttoaineiden subventointi.

Viimeisessä kuvassa näkyy talouden kokonaistilanne pidemmältä ajanjaksolta. Tarkastelujakson alussa kakka iski tuulettimeen ja "ulkomailta tullut asuntoluottokriisi" vaikutti maailmantalouteen jyrkkänä pudotuksena. Se osaltaan vaikutti myös minun maahani ja pienellä viivellä myös tuloihin.

Tarkastelujakson puolivälissä tulopuolella sattunut notkahdus johtui mittavasta verohuojennuksesta, sillä menopuoli pysyi tasaisena. Alhaalla olevat pallukat kertovat pelaajalle mitä toimia on tehty, ja mitkä ulkoiset tapahtumat ovat vaikuttaneet kokonaistilanteeseen.

Parissa vaalikaudessa onnistuin kuitenkin kääntämään ongelmissa ja massiivisessa velkalastissa seilanneen Iso-Britannian nollavelkaisuuteen (tämä on realistisesti outo ja jopa vaarallinen tilanne) ja reservien kasvattamiseen.

 

Hyvää

  • Mielenkiintoinen idea.
  • Helppokäyttöinen toteutus.
  • Mielivallan käyttö on kiehtovaa.

Huonoa

  • Peli alkaa melko nopeasti toistaa itseään.
  • Ongelmista tuntuu pääsevän eroon "lopullisesti".
  • Realismin tunne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Ehditpä ensin! Olen suunnitellut kaksi viikkoa tämän pelin arviointia, mutta valitettavasti aikaa ei ole riittänyt kunnon pelisessiolle.

Olen aika paljon samaa mieltä kanssasi Demokratiasta. Hyvä hiekkalaatikkosimu, jonka kanssa voi leikkiä omilla mielipiteillään.

Kaksi sessiota takana (Kanadassa ja USA:ssa) ja hieman toisteinen fiilis tuli minullekin.

Uudelleenpeluuta edesauttaa se, että pelissä voi ottaa rooleja. Kanadassa pelasin ns. omilla mielipiteilläni. Peli päättyi, kun aseistautunut kristillinen ryhmä salamurhasi minut sallittuani abortin :)

Jenkeissä kokeilin simulaattoreiden lakmustestiä: annoin vain mennä ja tein ainoastaan päätöksiä, joita ei voinut ohittaa. Taas salamurha, nyt liberaalien asehullujen toimesta.

Hyvää pelissä on modausmahdollisuus. Toivotaan, että jossain vaiheessa fanit luovat peliin pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Hollanti ja Puola ovat jo ulkona: http://www.positech.co.uk/democracy3/mods.html

Lisäksi on kiitettävä pelintekijä Positechiä siitä, että peli pyörii myös hieman vanhemmalla läppärillä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juu, peli ei ole raskas. Ostin nyt sen lisäosan Social Engineering, jossa on joitain muutoksia vanhoihinkin syy-seuraussuhteisiin. Pointti on kuitenkin uudet hienovaraisemmat narut, joilla ohjailla.

Briteissä ajattelin kokeilla tiedenörttimäistä "informaatioteknologiayhteiskuntaa", jossa olisi kuitenkin vapautta ja sellaista ihannoitavaa "länsimaista demokratiaa". Vapaudelle tuli kuitenkin kybersodan vuoksi stoppi ja internetsensuuri oli voimakasta.

Ranska oli hauska. Olen monasti kirjoittanut maan massiivisista menoista lapsilisiin ja muuhun. Oli mielenkiintoista huomata, että juuri näillä saroilla Ranskan menot olivat järkyttävät.

Otin missiokseni "muuntaa" sosialistisen Ranskan ohjaamista kunnon "kilipääkapitalismiin" - mutten ole vielä siinä toistaiseksi onnistunut. Olen ilmeisesti ollut liian kärsimätön.

Suuret laivat kääntyvät hitaasti. :)

Hienoa, että lisäosia löytyy. Suomi olisi luonnollisesti erittäin mielenkiintoinen "koelaboratorio"!

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Damn. Nyt kun alan toipua henkilökohtaisuuksistani, en haluaisi ottaa vastaan yhtään ylimääräistä riippakiveä.

Kaksi mielenkiintoista, joiden uskon osuvan sekä Henrille että Teemulle:

Defcon Everybody Dies
http://en.wikipedia.org/wiki/DEFCON_%28video_game%29
http://www.youtube.com/watch?v=TGHC_aInRPE
http://www.youtube.com/watch?v=LIkOEi5NorI

FTL - Faster Than Light
http://en.wikipedia.org/wiki/FTL:_Faster_Than_Light

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Haastan sinut Defconiin. Demoversiossa saa treenata AI:ta vastaan. Mars lataamaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #5

Voin katsoa. Nyt on vaan tietyt pelit aika pannassa, koska mun hiiri "kuolee" aina aika ajoin.

Edit: ei onnistu. Real-time on se syy, miksei mun koneella nyt tuollaisia säädellä. :)

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset